Ympäristö
GRK rakentaa asiakkaiden vaatimukset ja käyttäjien tarpeet huomioivaa infraa
samalla vähentäen sen elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta.
Toiminnallamme on pitkäkestoisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, koska infrarakenteiden elinkaari lasketaan kymmenissä tai jopa sadoissa vuosissa. Kehitämme
aktiivisesti entistä resurssitehokkaampia ratkaisuja ja vähähiilisiä materiaaleja. Lisäksi panostamme raiderakentamiseen ja ympäristöliiketoimintaamme, joka tarjoaa
kiertotalousajattelun mukaisia palveluja laajalle asiakaskunnallemme.
Teemmekin joka päivä konkreettisia ja selkeitä tekoja kestävän rakentamisen edistämiseksi. Infran hiilidioksidipäästöt johtuvat pääosin rakentamiseen käytetyistä materiaaleista ja polttoaineista sekä vähäisissä määrin käytön aikaisesta energian kulutuksesta.
Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi käyttämällä uusiomateriaaleja ja uusiutuvia polttoaineita ja varmistamalla huolellinen maa-ainesten ja jätteiden kierrätys.
Päästövähennyksiä saavutetaan myös optimoimalla maa- ja kiviainekuljetusten logistiikkaa sekä vähentämällä materiaalihukkaa.
Case: GRK kehitti oman laskurin
GRK on kehittänyt oman laskentatyökalun, jolla se voi seurata oman toimintansa hiilidioksidipäästöjä. Päästölaskurin tuloksien pohjalta pystytään arvioimaan, millaisia toimenpiteitä on tehtävä, jotta GRK:n oma toiminta saadaan nettonollaan vuoteen 2030 mennessä.
Laskurilla on seurattu muun muassa sähkönkulutusta, työmaakoneiden ja kuljetusajoneuvojen polttoaineen käyttöä ja niistä aiheutuvia päästöjä. Laskuri on kehitetty yhteistyössä Sitowisen kanssa.
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki on mittari, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten palveluiden ja tuotteiden vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Sen avulla voidaan mitata, kuinka paljon
kasvihuonekaasuja esimerkiksi rakennustyömaan aikana syntyy. Olemme jatkaneet työtä omien Scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöjemme vähentämiseksi.
GRK:n hiilijalanjälki on laskettu vuonna 2022 koko konsernin osalta. Laskennassa huomioidaan GHG-protokollassa (Greenhouse Gas Protocol) jaotelluista laajuusaloista luokat 1 ja 2 (Scope 1 ja 2 -luokat). GRK:n hiilijalanjälki oli 14 367 CO2 -ekvivalenttitonnia vuonna 2022 (14 812 CO2 -ekv*).
Laskenta toteutettiin GRK:n ja Sitowisen yhteistyönä luodulla päästöjen määrittämiseen soveltuvalla päästölaskentatyökalulla. Hiilijalanjäljen laskentamme kattaa kaikki toimintamaamme.
Infrarakentamisessa oman toiminnan hiilijalanjäljen suuruuteen vaikuttavat ennen kaikkea työmaakaluston ja ajoneuvojen polttoainepäästöt (Scope 1) Vuoden 2021 alussa otimme ensimmäisenä infra-alan yrityksenä käyttöön Nesteen uusiutuvat MY-diesel- ja -polttoöljytuotteet ja niiden käyttöä jatkettiin vuoden 2022 aikana. Vuonna 2022 käytimme uusiutuvia polttoaineita noin 900 000 litraa.
Uusiutuvien polttoaineiden osuus kokonaiskäytöstämme oli noin 26 % vuonna 2022
Lisäksi kasvatimme nestekaasun käyttöä asfalttiliiketoiminnassamme merkittävästi vuonna 2022. Käytimme vuonna 2022 yhteensä noin 1 Mkg nestekaasua, kun käyttö
vuonna 2021 oli noin 0,5 Mkg
Tämä muutos vaikuttaa hiilijalanjälkeemme, koska nestekaasun CO2-päästöt ovat 15–20 prosenttia alhaisemmat kuin polttoöljyllä.
Ostoenergian osalta olemme vahvistaneet uusiutuvan energian käyttöä (Scope 2) Ruotsissa käytämme 100 % uusiutuvaa energiaa Suomessa ostoenergian osalta
olemme tehneet keskitetyn hankinnan huhtikuusta 2022 alkaen ja tästä eteenpäin olemme käyttäneet 100 % uusiutuvaa energiaa Virossa uusiutuvan energian osuus on 12 %.
Hiilikädenjälki
Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä eli päästövähennyspotentiaalia
Vuonna 2022 GRK:n hiilikädenjälki oli 10 800 CO 2 -ekvivalenttitonnia. Tämä vastaa laskennallisesti GRK:n henkilöstön tuottamia CO 2 -päästöjä noin 10 t CO 2 -ekv /henkilö/vuosi. Hiilikädenjälki laskettiin ensimmäistä kertaa, joten vuoden 2021 vertailulukua ei ole saatavissa.
GRK on kasvattanut entisestään uusiomateriaalien käyttöä rakentamisessa. Vuonna 2022 käytimme yhteensä noin 551 000 tonnia uusiomateriaaleja Suomen yhtiöissämme. Tämä on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Uusiomateriaalit koostuvat mm. asfaltista, betonista, tuhkista, kuonista ja renkaista. Päällystystoiminnassa asfalttirouheen käyttö vuonna 2022 oli yhteensä 105 000
tonnia. Tämä on 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Materiaali sisältyy uusiomateriaalien kokonaismäärään.
GRK on lisäksi erotellut jätteenpolton pohjakuonien käsittelyssä arvometalleja kuten kuparia, alumiinia ja muita ei-magneettisia metalleja yhteensä 2 300 tonnia. Nämä on
toimitettu metalliteollisuuteen uudelleenkäyttöön. Rautaa ja terästä on magnetoitu lisäksi 2 000 tonnia, jotka on toimitettu teräksen raaka-aineeksi. Rakennusjätteen käsittelyssä
on syntynyt energiajaetta 892 000 litraa, joka on toimitettu energian tuotantoon korvaamaan fossiilisia polttoaineita.
Näillä toimenpiteillä kasvatamme hiilikädenjälkeämme entisestään.
Uusiokäytön lisäksi GRK on mukana uusien ja vähäpäästöisten materiaalien kehittämisessä. Lisäksi etsimme hankinnassa materiaaleille alhaisimman hiilijalanjäljen
vaihtoehtoja ja pidämme yllä aktiivista keskustelua materiaalitoimittajien ja asiakkaiden kanssa kehitystyön edistämiseksi.
Case: Lähes miljoona litraa uusiutuvaa polttoainetta
Hiilijalanjälkensä vähentämiseksi käytämme vuosittain lähes miljoona litraa uusituvia polttoaineita, joka on noin 26 prosenttia kokonaiskulutuksestamme. GRK otti ensimmäisenä rakennusalan yrityksenä käyttöönsä vuoden 2021 alussa Neste My Uusiutuvan Polttoöljyn rakennustyömaillaan Suomessa. GRK käyttää ajoneuvoissaan ja työmaakalustossaan Nesteen tarjoamia vähäpäästöisiä ratkaisuja, eli Neste MY Uusiutuvaa Polttoöljyä sekä Neste MY Uusiutuvaa Dieseliä.