Ympäristö
GRK rakentaa asiakkaiden vaatimukset ja käyttäjien tarpeet huomioivaa infraa
samalla vähentäen sen elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta.
GRK:ssa laadunhallinta perustuu ISO 9001 -standardiin, joka ohjaa jatkuvaa kehittymistä sekä palvelee tavoitettamme tarjota korkealaatuisia ja toimivia ratkaisuja. Laadunhallinnassa painotetaan teknisen laadun lisäksi aina kustannustehokkuutta sekä työ-, ympäristö- ja käyttöturvallisuutta.
Ympäristövastuullisuutta ohjaa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, jonka avulla arvioimme ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutuksia sekä kehitämme toimintaamme ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Ympäristövastuullisuus ja tavoite hillitä ilmastonmuutosta näkyy GRK:n strategiassa, kun tavoittelemme kestävän rakentamisen edelläkävijyyttä.
Toiminnallamme on pitkäkestoisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, koska infrarakenteiden elinkaari lasketaan kymmenissä tai jopa sadoissa vuosissa. Kehitämme
aktiivisesti entistä resurssitehokkaampia ratkaisuja ja vähähiilisiä materiaaleja. Lisäksi panostamme raiderakentamiseen ja ympäristöliiketoimintaamme, joka tarjoaa
kiertotalousajattelun mukaisia palveluja laajalle asiakaskunnallemme.
Teemme myös päivittäin konkreettisia ja selkeitä tekoja kestävän rakentamisen edistämiseksi. Infran hiilidioksidipäästöt johtuvat pääosin rakentamiseen käytetyistä materiaaleista ja polttoaineista sekä vähäisissä määrin käytön aikaisesta energian kulutuksesta.
Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi käyttämällä uusiomateriaaleja ja uusiutuvia polttoaineita ja varmistamalla huolellinen maa-ainesten ja jätteiden kierrätys. Päästövähennyksiä saavutetaan myös optimoimalla maa- ja kiviainekuljetusten logistiikkaa sekä vähentämällä materiaalihukkaa.
Case: GRK kehitti oman laskurin
GRK on kehittänyt oman laskentatyökalun, jolla se voi seurata oman toimintansa hiilidioksidipäästöjä. Päästölaskurin tuloksien pohjalta pystytään arvioimaan, millaisia toimenpiteitä on tehtävä, jotta GRK:n oma toiminta saadaan nettonollaan vuoteen 2030 mennessä.
Laskurilla on seurattu muun muassa sähkönkulutusta, työmaakoneiden ja kuljetusajoneuvojen polttoaineen käyttöä ja niistä aiheutuvia päästöjä. Laskuri on kehitetty yhteistyössä Sitowisen kanssa.
Hiilijalanjälki
Infrarakentamisessa hiilijalanjäljen laskenta on tärkeää, koska se auttaa tunnistamaan suurimmat päästölähteet ja löytämään keinoja niiden vähentämiseksi. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan infrarakentamisen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää, joka syntyy mm. raaka-aineiden hankinnasta, materiaalien valmistuksesta, rakentamisesta, kuljetuksista sekä jätteiden käsittelystä.
GRK:n hiilijalanjälki on laskettu vuonna 2025 koko konsernin osalta. Laskennassa huomioidaan GHG-protokollassa (Greenhouse Gas Protocol) jaotelluista laajuusaloista luokat 1 ja 2 (Scope 1 ja 2 -luokat).
Vuonna 2025 GRK:n hankkimasta sähköstä 93% oli uusiutuvaa
Scope 1 ja 2 -päästöt
Oman toiminnan hiilijalanjälki kattaa Scope 1 ja Scope 2 -päästöt. Hiilijalanjälkemme oli 17 860 t CO2 ekv vuonna 2025 (19 859 t CO2 ekv). Liikevaihdon kasvun huomioiva hiili-intensiteettimme oli vuonna 2025 20,5 (27,3) t CO2 ekv/M€.
Polttoaineiden käyttöä kehitettiin edelleen kohti vähähiilisyyttä. Vuonna 2025 käytimme 1 288 359 litraa uusiutuvia polttoaineita. Näiden osuus on polttoaineiden kokonaiskäytöstä 27 %.
GRK:n itse hankkiman uusiutuvan sähkön osuus nousi 93 %, mikä tukee tavoitettamme
saavuttaa nettonolla omien päästöjen osalta vuoteen 2035 mennessä. Samalla kehitämme jatkuvasti työmaiden ja työkoneiden energiatehokkuutta ja selvitämme fossiilittomia vaihtoehtoja polttoaineille.
Scope 3 -päästöt
Scope 3 -päästöt kuvaavat välillisiä päästöjä, jotka johtuvat GRK:n toiminnasta, mutta tapahtuvat arvoketjussamme. Ylivoimaisesti suurin osa GRK:n ilmastovaikutuksista
syntyy arvoketjussa käyttämiemme materiaalien valmistuksesta ja palveluista. Vuonna 2025 Scope 3-päästömme olivat yhteensä Scope 3: 316 350 t CO2 ekv. Laajensimme
päästölaskentaa vuonna 2025 arvoketjun osalta kattamaan kaikki olennaiset scope 3 kategoriat. Jatkamme laskennan kehitystä matkalla tavoitteeseemme hakea SBTi-hyväksyttyjä ilmastotavoitteita ja päästöjen läpinäkyvää hallintaa.
Kiertotalous
Uusiomateriaalien käyttömme kasvoi vuonna 2025 ollen 882 045 (608 487) tonnia. Pyrimme jatkuvasti löytämään uusia keinoja sekä mahdollisuuksia lisätä uusiomateriaalien käyttöä toiminnassamme edeten kohti Green Dealin mukaista tavoitetta kasvattaa uusiomateriaalien käytön määrän 1,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Uusiomateriaalien käytön kasvun mahdollistaa kiertotalousliiketoiminnan laaja verkostomme ja työmaiden aktiivinen ote uusiomateriaalien käytössä.
Tällä hetkellä GRK:n verkosto koostuu 19 toimipisteestä. Toimipisteissä otamme vastaan, käsittelemme ja hyödynnämme ylijäämämaita sekä useita kierrätysmateriaaleja, kuten betonia, tuhkaa, kuonia ja renkaita. Uusiomateriaalien käyttö korvaa neitseellisten materiaalien käyttöä. Tällä on huomattava vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja haitallisten ilmastopäästöjen hallinnassa.
Vuonna 2025 laajensimme kiertotalousliiketoimintamme toimipisteverkostoa seitsemällä uudella alueella yritysoston kautta. Toimipisteiden kasvu mahdollistaa yhä laajemmin materiaalien vastaanoton, käsittelyn ja hyödyntämisen. Näin kasvatamme neitseellisiä materiaaleja korvaavien uusiomateriaalien määrää toiminnoissamme ja markkinoilla sekä vähennämme tätä kautta ilmastovaikutuksiamme.
Case: GRK on sitoutunut vapaaehtoiseen kiertotalouden Green Deal-sopimukseen
GRK on sitoutunut vapaaehtoiseen kiertotalouden Green Deal -sopimukseen. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.
Tavoittelemme vuosittaisen uusiomateriaalien käytön kolminkertaistamista 1,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi asetamme tavoitteita uusiomateriaalien osuuden kasvattamiseksi luonnonkiviainesten kokonaiskulutuksesta. Tavoittelemme jäte- ja kierrätysraaka-aineista saatavan arvon kasvattamista jalostamalla niistä uusia tuotteita, kuten biohiiltä ja kierrätyslannoitteita, mitä kuvastaa tavoite ympäristöteknologiayksikön vuosiliikevaihdon kolminkertaistamisesta.