Kalasataman Verkkosaareen Helsingissä rakentuu 3 700 asukkaan kerrostaloalue, jonka mittava infraurakka valmistuu vuoteen 2022 mennessä. Sen jälkeen on edessä mittava määrä talonrakennusurakoita, joista osassa rakennetaan kelluvia taloja mereen.
Verkkosaaressa toimi Sörnäis Ab -niminen höyrysaha 1880-luvulta vuoteen 1928, jolloin saha paloi. Sahatoiminta jatkui pienimuotoisena 1950-luvulle asti, mutta sen jälkeen alueen hyötykäyttö on ollut olematonta. Viime vuodesta alkaen tämä aikanaan meren ympäröimä 13 hehtaarin tontti on ollut infratyömaana. Sen ensimmäisessä vaiheessa alueelta kaivettiin ja kuljetettiin pois yli 200 000 tonnia pilaantunutta maata.
”Lähdimme päivittäisestä 1 500 kuution kaivutehosta. Sen rytmittämänä tontilta lähti päivittäin 70 kasettiautoa, jotka veivät pilamaita useille loppusijoituspaikoille”, työmaapäällikkö Risto Laakkonen GRK Infrasta kertoo.
Osa tästä logistisesta operaatiosta osui kevään koronakuukausille. Työnjohtaja Eetu Holopaisen mukaan koronatilanne jopa helpotti logistiikan onnistumista, kun tontille uutta maa-ainesta tuovat nuppiautot ja sieltä poistuvat ajokit pääsivät ajamaan kuormiaan normaalia ruuhkattomammilla teillä.
”Muutenkin meillä on toistaiseksi ollut minimaalisesti haittaa koronasta. Tietenkin olemme tarkkana ja noudatamme kulloisiakin määräyksiä”, Laakkonen lisää.
Aikataulullisesti urakka on toistaiseksi edennyt siinä määrin hyvin, että Laakkonen rohkenee ennustaa töiden valmistuvan reilusti ennen vuoden 2022 lokakuun takarajaa. Ripeä eteneminen selittyy hänen mukaansa paljolti sillä, että logistiikalle on haettu jo alussa oikea rytmi, ja myös sillä, että työmenetelmien valinnassa on painanut kokonaistaloudellisuus. Esimerkiksi 700 metriä pitkän rantamuurin rakentamisen apuneuvoksi urakoitsija valitsi lautan asemesta työsillan. ”Näin pääsemme tekemään rakenteita koko ajan useista eri paikoista. Lautta on hankintana siltaa edullisempi, mutta tekoaikaa säästyy tekemällämme valinnalla huomattavasti”, Holopainen perustelee.
Teknisesti vaativa hanke
Verkkosaaren 70 miljoonan euron infrakohde on vaativa myös suunnittelun näkökulmasta. Koko alueella tarvitaan pohjavahvistusta, josta yleensä vain pahimpiin paikkoihin tarvittavien paalulaattojen osuus on huomattava. Kaikki talot tullaan aikanaan perustamaan paalujen varaan.
”Geosuunnittelun näkökulmasta rantamuuri on tämän kohteen kaikkein vaativin rakenne. Koko rannan stabiliteettia on parannettava, jottei ranta pääse liikkumaan”, vastaava geosuunnittelija Essi Hartman Sitowisesta sanoo.
Uutta rantatonttia muodostuu rantamuurin ja vanhan rantaviivan väliin noin 20 metrin leveydeltä ja 400 metrin pituudelta. Rantamuuri toteutetaan ankkuroituna lukkoporapaaluseinänä, jonka paalupituus on enimmillään 30–32 metriä ja ankkureiden pituus enimmillään yli 45 metriä, mistä kallio-osuutta on 12 metriä. Koska kyseessä on säävaihteluille altis vesirakenne, rakenteen betoniluokkakin on tavallista korkeampi: C50/60. Kaikkiaan paikallavalubetonin määrä on noin 30 000 kuutiometriä, mihin tarvitaan neljä miljoonaa kiloa betoniterästä. Noin viidesosa työmaalla käytettävästä betonista on itsetiivistyvää betonia.
”Ei tämä silti rakentamista kummempaa ole”, Risto Laakkonen lohkaisee.
Epätavallista hänellekin on työmaalla tarvittava runsas sukellustyön määrä. Sukeltajien työskentelysyvyys ei ole dramaattisen suuri, vain 3–4 metriä. Näkyvyys sen sijaan on vain parikymmentä senttimetriä, mikä tekee vedenalaisesta työskentelystä vaativaa. Erityisesti eroosioverhouselementeille sukeltajantyönä tehtävä pohjapalkki sallii enintään yhden senttimetrin mittapoikkeaman. Muu työ on rakenneosien hitsausta ja polttoleikkaamista. ”Nämä ovat rakennussukeltajan perustöitä, joita kaikki sukeltajamme osaavat. Tarkkuutta nekin silti vaativat”, kertoo Stella Maria Oy:n sukeltajaryhmän nokkamies Ilkka Huttunen, jolla itsellään on kokemusta muun muassa Pohjanmereltä sadan metrin sukellussyvyyksistä.
Taloja nousee parin vuoden päästä
Kalasataman projektijohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupungilta kertoo talonrakennustöiden alueella käynnistyvän jo kesällä 2021. Ensimmäisenä talourakkana käynnistyy päiväkodin rakentaminen.
”Kun tämä infraurakka valmistuu, myös kelluvien talojen rakentamisen saa aloittaa”, hän kertoo.
Meren päältä on varattu rakennuttajille yhteensä 40 tonttia, joista osalle tulee mahdollisesti useampia asuntoja. Mukana tässä kokonaisuudessa on kolme yritystä: JMV Research, Mimosa Invest ja Marina Housing. Pääosa asunnoista tulee kuitenkin normaaleihin maan varaan perustettaviin taloihin, joiden tarvitsema kunnallistekniikka sisältyy nyt käynnissä olevaan urakkaan. ”Pilaantuneen maan poiskaivaminen oli luonnollisesti edellytys tulevalle rakentamiselle. Riskikartoituksen tulos oli, että maan puhdistaminen tulevasta maanpinnasta noin 4–5 metrin syvyyteen on riittävän luotettava toimenpide”, kertoo projektipäällikkö Tuuli Aalto Helsingin kaupungilta.
FAKTA: Verkkosaaren infratyöt
• Ensimmäinen urakka Verkkosaaren pohjoisosan rakentamisessa
• Urakka-aika: lokakuu 2019 – lokakuu 2022
• Urakkasumma: noin 70 miljoonaa euroa
• Rakennuttaja: Helsingin kaupunki
• Pääurakoitsija: GRK Infra
• Geosuunnittelu: Sitowise
• Pilaantuneen maan käsittelyn konsultointi: Ramboll Finland
• Alueen katu- ja kanavarakenteiden suunnittelu: Sitowise, FCG Finnish Consulting Group
Teksti: Vesa Tompuri