Yrityspuisto saattoi Rokuan kylpylähotellin ja GRK:n yhteistyöhön
Rokuan kylpylähotelli ja GRK ovat löytäneet toisensa energiaratkaisujen äärellä, ja yhteistyö on tuonut mukanaan sekä taloudellista vakautta että ympäristöystävällisyyttä. Haastattelussa Rokuan kylpylähotellin talousjohtaja Jussi Liedes ja GRK:n Mauno Väyrynen kertovat, miten pellettilämmitys ja paikallinen tuotanto ovat kehittäneet toimintaa ja vihreää siirtymää.
Energiakriisi sysäsi muutokseen
”Meillä Rokualla on aiemmin ollut pitkäaikainen ‘avaimet käteen’ -lämmöntoimitussopimus, jossa ostettiin lämpöenergiaa megawattitunteina. Määräaikainen sopimus päättyi reilu vuosi sitten. Pellettienergian hinta nousi merkittävästi Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan takia ja myös meillä energian hinta pomppasi lähes kaksinkertaiseksi”, Liedes kuvaa viime vuosien haasteita.
”Päätettiin siinä kohtaa, että lähdetään kartoittamaan muitakin vaihtoehtoja. Kun aiempi lämpösopimus tuli tiensä päähän, ruvettiin miettimään, mitäs jos otettaisiin lämpölaitos omiin käsiin ja haettaisiin toimittaja pelletille. Siinä yhteydessä GRK tuli kuvioihin mukaan. Yrityspuisto vinkkasi meille, ja sitä kautta kaksi toimijaa löysivät toisensa”, Liedes jatkaa.
Yrityssaneeraus ja talouden tervehdyttäminen
Rokuan Kuntoutus Oy:ssä on käynnistetty tänä vuonna mittava tervehdyttämisohjelma. ”Yrityssaneerausprosesissa on tarkoitus järjestellä myös vanhoja vastuita, mutta ennen kaikkea haemme parannusta liiketoiminnan kannattavuuteen, joka on viime vuodet ollut varsin heikko. Toimintaa organisoidaan erinäisillä uudelleenjärjestelyillä, joita onkin jo varsin mittavasti pantu toimeen. Lämmityskustannusten entistä parempi hallinta on ollut yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta”, Liedes kertoo.
Kylpylähotellissa lämmityskustannukset ovat merkittävä kuluerä. ”Puhutaan useista sadoista tuhansista euroista vuositasolla, joten muutaman kymmenen prosentin säästöt näkyvät oikeasti ns. viivan alla. Kylpylähotellissa veden lämmittäminen on ympäri vuotista ja energiakustannukset ovat iso osa kokonaisuutta”, Liedes painottaa.
Paikallista pellettiä – ympäristöystävällinen ratkaisu
GRK:n Mauno Väyrynen kertoo pellettituotannon taustoista: ”Meillä Utajärven laitoksella pellettituotanto käynnistyi kesällä 2024. Toimitukset Rokuaan alkoivat helmikuussa 2025 ja ne ovat olleet keskimäärin yksi tai kaksi täyskuorma-autoa per kuukausi, riippuen ulkolämpötilasta. Rokuan kylpylähotellin siilot ovat niin isot, että sinne pystyy ajamaan aina täyden kuorman.”
Väyrynen korostaa paikallisuuden ja ekologisuuden merkitystä: ”Hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni tässä ketjussa, kun ajatellaan koko raaka-aineketjua. Märkä sahanpuru kuivataan biohiilituotannosta tulevalla hukkalämmöllä. Tukit tulevat sahalle lähialueelta, syntyy sahanpurua, joka jalostetaan, kuivataan ja puristetaan pelleteiksi. Valmis tuote toimitetaan lähelle – ei paljon pienempää hiilijalanjälkeä voi tehdä.”
Toimiala haasteiden keskellä
Liedes ja Väyrynen pohtivat kylpylä- ja majoitusliiketoiminnan tilannetta Suomessa. Toimiala on vaikeuksissa. Korona, energian hinnan nousu, hyökkäyssota ja venäläisturistien katoaminen ovat vaikuttaneet. ”Kustannustaso nousi nopeasti, eikä sitä ole ollut mahdollista siirtää kaikilta osin lopputuotteiden hintoihin, koska erityisesti kuntoutustoiminta perustuu pitkiin kiinteähintaisiin puitesopimuksiin”, Liedes sanoo.
Liedes nostaa esiin myös vastuullisuuden merkityksen: ”Nykyään vastuullisuus ei ole enää matkailun mukava lisä, vaan sitä edellytetään matkakohteilta.”
Tulevaisuus näyttää valoisammalta
Yrityssaneeraus ja kustannussäästöohjelma ovat alkaneet purra. ”Syyskuu oli poikkeuksellisen hyvä sekä liikevaihdon että kannattavuuden osalta. Kustannusten karsinta on lähtenyt puremaan ja viime kuukausina on tehty kannattavaa liiketoimintaa”, Liedes iloitsee.
Väyrynen kertoo GRK:n pelletin tulevaisuudesta: ”Meillä on kaikki edellytykset tehdä hyvää tuotantoa. Tehtiin viimeisimmät investoinnit tänä kesänä ja tuotetaan irtopelletin lisäksi nyt pellettiä sekä suursäkeissä ja pikkusäkeissä. Suunnitelmissa on avata verkkokauppa, jotta voidaan palvella myös yksityisasiakkaita.”
”Me halutaan tuottaa korkealaatuista pellettiä ja tarjota sitä kaiken kokoisille asiakkaille – isoille energialaitoksille, yrityksille ja pienille omakotitaloille. Kapasiteettia riittää, ja vuonna 2026 tavoitellaan maksimituotantoa”, Väyrynen kertoo.
Yrityspuisto mahdollistajana ja tukijana
Utajärven Yrityspuisto toimii aktiivisena verkostojen rakentajana ja kehityksen tukijana. Yrityspuisto oli yhteen saattajana myös GRK:n ja Rokuan kylpylän yhteistyössä.
Arjessa korostuu tiivis yhteistyö alueen yritysten kanssa. Toimitusjohtaja Vuokko Paso kertoo, että Yrityspuisto on ollut mukana monissa neuvotteluissa ja kaupoissa. ”Me ollaan niitä, jotka kohtaavat yrityksiä ja saattavat niitä yhteen – synergian kautta on mahdollista kasvattaa alueen yritysten liikevaihtoa”, Vuokko kuvaa.
Yrityspuiston teollisuusalueella on noin 500 hehtaaria kunnan omistuksessa olevaa maata, josta suurin osa on kaavoitettu yritystoimintaan. ”Ykkösalue on täynnä toimintaa, kakkosalue lähes kokonaan varattu yrityksille ja kolmosalue on parhaillaan kaavoituksessa. Mustikkakankaan alueella toimii noin 30 yritystä, ja koko Utajärven kunnan alueella aktiivisia yrityksiä on noin 300 – tilaa ja mahdollisuuksia riittää uusillekin yrityksille”, Vuokko summaa.
Kiertotalouden kehitys ja verkostoyhteistyö
Kiertotalouden edistäminen on iso teema Utajärvellä. Yrityspuiston näkökulmasta GRK:n ja Rokuan kylpylän yhteistyö on loistava esimerkki siitä, miten paikalliset toimijat voivat yhdessä edistää kiertotaloutta, vastuullisuutta ja alueen elinvoimaa. ”Innovatiivisuus ja rohkeus kehittää uusia ratkaisuja ovat avainasemassa. Pelletin ja biohiilen tuotantolaitokset ovat juuri sitä, mitä toivomme – yksi toiminta poikii toista ja kasvua syntyy jatkuvasti”, Vuokko kuvailee.
Yrityspuiston yrityskehittäjä Tiia Juntunen nostaa esiin verkostoyhteistyön merkityksen: ”Meillä tehdään paljon yhteistyötä verkostoissa, ja maa- ja metsätalous on iso toimiala Utajärvellä. Kiertotalouden ympärille on syntynyt kasvua teollisuusalueella, ja tavoitteena on jatkossakin kehittää uusia hankkeita”, Juntunen kertoo.
Yrityspuiston alueella on esimerkiksi käynnissä merkittävä aurinkopuistohanke, joka valmistuessaan on Suomen suurin. ”Aurinkopuisto tuo uusia energian käyttäjiä alueelle, ja pyrimme aina miettimään, miten uusien yritysten tuotannosta syntyviä teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää kiertotaloudessa”, Juntunen sanoo.