GRK käynnistää Utajärven Mustikkakankaalle uuden kiertotalousalueen. Ympäristölupa saatiin syksyllä, ja ensimmäiset maanrakennustyöt alkavat lähiviikkoina. Toimipisteen pääpainona on jätejakeiden jalostaminen hyötykäyttöön.
“Kun lupa viimein tuli, emme halua enää kuluttaa aikaa turhaan”, kuvailee GRK:n kiertotalouden aluepäällikkö Janne Huovinen pitkän valmisteluvaiheen jälkeistä tunnelmaa. Varaus Mustikkakankaalle tehtiin jo vuosia sitten juuri siksi, että Utajärveltä löytyi harvinainen, tähän toimintaan sopiva tontti. Yksityisille toimijoille sopivia alueita ei Suomessa ole liikaa.
Käsiteltävien materiaalien kirjo on luvissa monipuolinen. Ensivaiheessa alueella käsitellään muun muassa tuhkia, tehdään metsäteollisuuden sivuvirtojen kompostointia sekä hoidetaan vaarattoman jätteen loppusijoitusta pienellä alueella. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa jätejakeista jalostuu hyötykäyttöön.
Sijainniltaan kiertotalousalue asettuu aivan GRK:n biohiili- ja pellettilaitoksen naapuriin. Ympäristön viihtyisyys otetaan huomioon. Kainuuntien puolelle rakennetaan näkösuoja ja meluvalli, koska toimintaan sisältyy myös murskausta ja seulontaa. “On kaikkien etu, että pölyt ja äänet pysyvät alueella eivätkä leviä”, Huovinen tiivistää.
Alueen työt alkavat pintamaiden poistolla ja pohjan oikaisulla, minkä jälkeen tehdään putkituksia, rakennekerroksia ja hulevesien selkeytysratkaisuja. “Rakentaminen vie väistämättä kuukausia, joten varsinaista operatiivista toimintaa ei näillä näkymin käynnistetä vielä tämän kesän aikana,” kertoo varsinaisesta rakentamisesta vastaava GRK:n aluepäällikkö Okko Kanniainen. Hallit ja katokset toteutuvat vaiheittain, samaan tapaan kuin käsittelykentät ja muut rakenteet.
Mustikkakankaan kiertotalousaluetta ei rakenneta vain GRK:n omiin tarpeisiin. ”Pikemminkin päinvastoin. Meidän omat massavirrat ovat pieniä verrattuna asiakasvirtoihin. Sijoittuminen palvelee luontevasti koko Oulun talousaluetta ja yltää vaivatta myös Kajaanin suuntaan”, Huovinen kertoo.
Aiemmista hankkeista Utajärvellä on jo näyttöä kiertotalousmateriaalien hyödyistä. Kun niitä on hyödynnetty esimerkiksi tiehankkeissa, kunta on saanut päästövähennyksiä ja kustannussäästöjä. Suunta on monessa hankkeessa sama: kiertotalousratkaisuja ei enää suvaita, vaan niille asetetaan suoraan hankintavaatimuksia.
Keskustelussa nousee esiin koko kiertotalousalan ikuisuusteema: kaikki kannattavat kierrättämistä, mutta harva haluaa käsittelyä omalle takapihalleen. Utajärven kaltaisilla kunnilla, joissa asenne on ratkaisuhakuinen ja vastaanottavainen, on suuri merkitys kiertotalousalueiden kehityksessä. “Meidän tehtävä on mahdollistaa yritysten toimiminen – te yritykset tämän teette”, summaa Utajärven Yrityspuiston Tiia Juntunen ja kiittelee GRK:ta rohkeasta tekemisestä. Juntunen uskoo, että samalle alueelle hakeutuvat yritykset löytävät väistämättä synergioita. Myös infraa tarvitaan ja GRK:n läsnäolo helpottaa monen muun toimijan liikkumista eteenpäin. Huovinen kiittää puolestaan utajärveläistä tekemisen otetta: “Kun pannaan sukset samaan suuntaan, homma liikkuu”.